KOIRATANSSI

Yleistä koiratanssista

Koiratanssin historiaa meillä ja muualla

Koiratanssi on lyhyesti määritellen muodoltaan ja liikkeiltään vapaa, koiran kanssa musiikin tahdissa tehtävä tottelevaisuusohjelma. Laji on uusi Suomessa, mutta viime aikoina se on ollut vahvassa kasvussa. Koiratanssi lähti kehittymään 1990-luvun alussa Englannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Englantilaisen suuntauksen uranuurtaja Mary Ray yhdisti musiikin tottelevaisuusnäytöksiinsä, mistä tie kohti koiratanssia alkoi.

Lähtökohtana Mary Raylla oli sujuva seuraaminen. Ensimmäinen Englannissa käytetty nimitys lajille olikin ”Heelwork to Music” eli suomennettuna seuraaminen musiikin tahdissa. Laji kehittyi ja ohjelmiin tuli mukaan paljon erilaisia liikkeitä. Nykyisin em. HTM:in rinnalla on myös ”Freestyle” luokkia, joissa koira voi työskennellä millä etäisyydellä tahansa ja kaikenlaiset liikkeet ovat sallittuja.

Nopeasti laji on levinnyt ympäri maailman ja erilaisia tyylisuuntia muodostuu eri maihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kaksi suurta koiratanssiorganisaatiota, joista toinen on lähtenyt suosimaan show-henkisiä ohjelmia, jossa ohjaaja on hyvin näyttävässä osassa omine liikkeineen ja näyttävine puvustuksineen, toinen taas on lähtenyt enemmän kilpaurheilumaiselle linjalle ja edellyttää kilpailuluokkien ohjelmilta mm. tietyn määrän pakollisia liikkeitä. Brittiläinen koiratanssi on jotain näiden väliltä. Koira on ohjelmassa pääosassa ja ohjaaja on koiransa kykyjä esille tuovana ja niitä tukevana osapuolena. Puvustusta ja välineistöä käytetään, mutta sen osuus ei ole ylenpalttisen näyttävää.  Suomen koiratanssi on alun perin pääosin hakenut esikuvansa brittiläiseltä puolelta ja uutena lajina kehittyy koko ajan. Yleinen linja tuntuu olevan se, että pidetään koira pääosassa ja esityksen tähtenä. Ohjaajan liikehdintä toki huomioidaan, lisämaustetta antaa sitten aiheeseen sopiva puvustus ja välineet.

Suomeen koiratanssi rantautui vuosituhannen vaihteessa kun Pernajassa asuva Alva Grönqvist etsi itselleen ja boxerilleen uutta lajia perinteisen tottelevaisuuskoulutuksen tilalle. Alva on lajin suomalainen pioneeri, ensimmäinen suomalainen koiratanssiesitys nähtiin hänen esittämänään vuonna 2000. Alvan taas löysi Reija Puolakka surffaillessaan netissä. Reija kiinnostui lajista ja halusi tehdä lehtijutun Alvasta, upoten lajiin sitten saman tien itsekin! He ovat olleet lajin voimakkaita tunnetuksi tekijöitä sen alkutaipaleelta asti.

Suomalainen koiratanssiyhdistys Tahtitassut ry perustettiin vuonna 2001 ja sen tehtävänä on kehittää koiratanssiharrastusta ja edistää sen tunnettavuutta. Yhdistys vastaa kilpailusääntöjen luomisesta, tuomareiden kouluttamisesta ja se järjestää koulutuksia ja kilpailuja. Yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.tahtitassut.net/. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sieltä löytyy paljon tietoa lajista ja mm. raportit pidetyistä kilpailuista sekä tulevat tapahtumat.

Koiratanssi harrastuslajina Suomessa

Koiratanssia voivat meillä harrastaa kaikki terveet koirat, mutta ihan kaikkein tiukkapipoisimmille ja tosikoimmille ohjaajille laji voi olla liian haastava… Koiralta vaaditaan perustottelevaisuutta, niin kuin kaikessa kouluttamisessa. Koiran rotu ei aseta rajoituksia eikä liioin ohjaajan ikä, tanssitaito, ruumiinrakenne tai muut epäoleelliset seikat. Myös sekarotuiset saavat osallistua kilpailuihin. Suomessa ei koiratanssissa ole pakollisia liikkeitä ja ohjelman suunnittelee jokainen ohjaaja itse, itselleen ja omalle koiralleen sopivaksi. Vain mielikuvitusta ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan runsaasti.

Suomessa kilpaillaan vain em. freestyle -tyylillä. Tasoluokkia on neljä: noviisi-, alokas-, avoin- ja voittajaluokka. Nousu luokasta toiseen ansaitaan saavuttamalla kunniamainintoja, kun pisteet ylittävät määrätyn rajan. Näiden kilpailuluokkien lisäksi on myös harjoitusluokka, jossa pääpaino on koiran motivoinnissa ja kontaktin saamisessa sekä säilyttämisessä, ”ilon ja yhteisen sävelen löytämisessä”, ei koirakon teknisessä taitavuudessa tai liikevalikoimassa. Näytösluokka taas mahdollistaa useamman koirakon tai vaikka yhdellä ohjaajalla useamman koiran esiintymisen yhdessä. Harjoitus- ja näytösluokka ovat epävirallisia luokkia, niissä tuomarit antavat kommenttinsa, mutta esityksiä ei aseteta paremmuusjärjestykseen. Epävirallisiin luokkiin voi osallistua missä tahansa vaiheessa koirakon kilpailu-uraa.

Parhaimmillaan koiratanssiohjelma on katsojaa viihdyttävä, mielenkiintoinen ja mukaansatempaava esitys, jossa näkyy koiran ja ohjaajan iloinen yhteistyö. Siihen kuuluu hieman tokoa, hieman sirkusta ja paljon luovaa mielikuvitusta!

 Koiratanssin lajiesite